SEUTU-ohjelman artikkelit:

17.11.2017

Yrityspalvelujen toimintamallit kiertoon

Seutukaupunkien ja koko Suomen yrityksistä suuri osa on pk-yrityksiä. Pienissä yrityksissä osaaminen keskittyy usein ydintoimintaan. Etenkin yritystoiminnan käännekohdissa kuten yrityksen perustamisessa, rahoituksen haussa, liiketoiminnan kehittämisessä ja liiketoimintavaikeuksissa ulkopuoliselle osaamisella ja tuella on suuri arvo. Näitä tilanteita varten jokaisella seutukaupungilla on yrityspalvelut, joissa näitä palveluja pääasiassa ilmaiseksi yrityksille tarjoavat yritysasiantuntijat.

Seutukaupunkikokoluokassa yritysasiantuntijoita on korkeintaan muutama ja palveltava yrityskenttä yhdellä henkilöllä on yleensä useita satoja. Vaikka alueet, yritysten profiilit ja yrityspalvelujen organisointi vaihtelee eri paikoissa, ovat yrityspalvelujen perustyön elementit samat kaikkialla. Joka paikassa on myös luotu kokemukseen pohjautuen erilaisia toimintamalleja ja työkaluja.

Jotta pyörää ei tarvitsisi keksiä uudelleen, SEUTU-ohjelma järjesti lokakuussa 2017 seutukaupunkien yritysneuvojille vertaispäivät Huittisissa. Yrityspalvelujen ammattilaisia oli paikalla yli kymmenestä kaupungista. Päivien keskeisenä sisältönä oli kokemusten vaihto ja hyvien esimerkkien esittely kollegoille. Esillä olleet hyvät esimerkit on nyt koostettu yhteiseksi esitykseksi, joka on saatavissa täällä: http://sek.suupohja.fi/seutu-ohjelma_materiaalit .

Vertaisoppimisen lisäksi päivien aikana saatiin myös katsaus MicroENTRE:n koordinoimaan kasvuyrittäjyyden vertaisverkostoon sekä meriteollisuuden näkymiin. Esillä olleet teemat sekä vertaisoppiminen nähtiin laajasti niin tärkeäksi, että jokaisesta osiosta on tiedossa jatkoa.

Ole yhteydessä SEUTU-ohjelman projektipäällikkö Paavo Laaksoseen, jos olet kiinnostunut yritysneuvojien vertaistoiminnasta tai haluat lisätietoja kasvuyrittäjyyden vertaisverkostosta tai meriteollisuuden alihankintaketjujen laajentamisesta.

17.11.2017

Alihankkijoita meriteollisuuden kasvuun

Länsirannikon kasvubuumi erityisesti meriteollisuudessa on ollut ansaitusti otsikoissa. Yksin Turun Meyerin telakalla on tilauksia tuleville vuosille sisässä kymmenen Äänekosken jättitehtaan verran. Kasvuntekijöitä on haettu näkyvästi etenkin telakkakaupunkeihin. Laivoista 80% tehdään kuitenkin alihankintaverkostossa ja moni työ on tehtävissä missäpäin Suomea tahansa tai ulkomailla.

 

Tähän positiiviseen haasteeseen ollaan osaltaan vastaamassa seutukaupunkiverkoston SEUTU-ohjelmalla, jolla ollaan kartoittamassa yhdessä uusia potentiaalisia meriteollisuuden alihankkijayrityksiä. Yhteistyö seutukaupunkien yrityspalvelujen kanssa mahdollistaa potentiaalisten yritysten kampaamisen ympäri Suomen laajasta massasta. Meriteollisuuden puolella yhteistyö on myös otettu ilolla vastaan, kun nykyisille toimijoille voidaan ohjata entistä kohdennetummin kiinnostavimmat kontaktit sen sijaan, että jokainen yritys ja kaupunki käy koputtelemassa joka ovelle.

 

SEUTU-ohjelman puitteissa talvella 2017-2018 mm. kerätään tuotekorttilista, toteutetaan telakkavierailu ja osallistutaan yhteisosastolla toukokuussa 2018 Navigate-messuille. Työtä yritysten ja oikeiden kontaktien löytämiseksi tehdään tiiviissä yhteistyössä seutukaupunkien yrityspalvelujen kanssa. Mikäli teema kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä SEUTU-ohjelman projektipäällikköön Paavo Laaksoseen. Yhteisiä toimenpiteitä voi soveltuvin osin hyödyntää myös niissä seutukaupungeissa, jotka eivät ole SEUTU-ohjelman aktiivisia osallistujakaupunkeja.

17.11.2017

Seutukaupungit elinvoiman luojina

Käynnissä olevat valtakunnalliset uudistukset sekä globaalit megatrendit haastavat myös kunnat tarkastelemaan tulevaisuuden rooliaan. Ajankohtainen termi tässä tarkastelussa on elinvoima, mistä näkökulmasta voidaan arvioida mitä tahansa kunnan toiminnan osa-aluetta.

Rooli elinvoiman luomisessa ja mahdollistamisessa puhuttaa laajasti myös seutukaupungeissa. SEUTU-ohjelmalla halutaan tukea tätä työtä toteuttamalla teemaan liittyvä selvitys. Lisäksi tehdään yhteistyötä Kuntaliiton elinvoimaverkostoprojektin kanssa.

SEUTU-ohjelman puitteissa on toteutettu selvitys seutukaupunkien tulevaisuuden roolista elinvoimapalveluissa. Selvityksessä on tarkasteltu teemaa erityisesti suhteessa maakuntaan. Selvityksen toteuttamisesta on vastannut MDI. Selvitystä on käsitelty ja työstetty seutukaupunkiverkoston tapaamisissa ja nyt on julkaistu selvityksen väliraportti. (Väliraportti on saatavissa osoitteessa: http://sek.suupohja.fi/seutu-ohjelma_materiaalit .)

Kuntaliitto ja FCG ovat käynnistäneet syksyllä 2017 kaupunkien elinvoimaverkostohankkeen, jossa vuoden aikana kuntien elinvoimaa tarkastellaan mm. yhteisissä ja kaupunkikohtaisissa seminaareissa. Päällekkäistä työtä ei kannata tehdä, joten SEUTU-ohjelmalla on lähdetty tekemään yhteistyötä elinvoimaverkoston kanssa. SEUTU-ohjelma tukee seutukaupunkien osallistumista verkostoon sekä avaa elinvoimaverkostosta nousevia kokemuksia laajemminkin seutukaupunkien hyödynnettäväksi. Elinvoimaverkostotyöhön pääsee vielä halukkaita kaupunkeja koostaan riippumatta mukaan. Lisätietoja saa SEUTU-ohjelman projektipäälliköltä tai suoraan Kuntaliitosta Jarkko Huoviselta.

13.10.2017

Kokemuksia FRUSH-kiertotaloustapahtumasta

SEUTU-ohjelma oli yhteistyökumppanina Forssassa 11-12.10.2017 järjestetyssä FRUSH-kiertotaloustapahtumassa. Tapahtuma toi yhteen yrityksiä, opiskelijoita ja asiantuntijoita kiertotalouden ympärillä. Päivät rakentuivat SLUSH:n ohjelmaa mukaillen keynote-puheenvuoroista, pitsauskisasta ja erilaisista kohtaamisista. Väkeä oli paikalla toista sataa.

Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa ja toteutuksessa oli huomioitu hyvin sähköinen jakaminen ja taltiointi vastaavien tulevien tilaisuuksienkin toteuttamisen helpottamiseksi. Päivän taltiointeja ja esityksiä on ja tulee vielä lähiaikoina lisää osoitteeseen: http://frush.fi/materiaalit/ .

Tapahtuman loppupuolella pohdittiin lyhyesti tapahtumasta saatuja kokemuksia. Omassa puheenvuorossani toin esille seuraavat kolme vahvaa elementtiä toteutuneesta FRUSH:sta ja kolme näkökulmaa joita voisi vahvistaa tulevissa toteutuksissa.

Vahvat elementit:

  • Tapahtuma toi hienolla tavalla yhteen yritykset, opiskelijat ja asiantuntijat. Tällaisia tilaisuuksia tarvitaan lisää, joissa yritykset pystyvät kehittämään omaa toimintaansa ja tulevien tekijöiden sukupolvi voi olla tiiviisti seuraamassa ja osallistumassa tähän prosessiin.
  • Tapahtumassa oli hyvin esillä konkreettisia casejä. Käytännön esimerkit tuovat kiertotalouden kaltaiset laajat teemat lähemmäs kuulijoita.
  • Tapahtuman dokumentointiin sekä jakamiseen oli panostettu ja käytössä oli myös brella-alusta matchmakingiin. Tällaisilla elementeillä tapahtuman vaikuttavuutta ja kokemusten jakamista voidaan laajentaa huomattavasti verrattuna omassa pienessä piirissä toimimiseen.

Vahvistettavaa:

  • Yrityksiä entistä laajemmin mukaan ja yksittäisen yrityksen kannalta mahdollisimman tiivis hänen bisnestään hyödyttävä ohjelma. Yrityksille aika on rahaa.
  • Kumppaniverkostoa kannattaa laajentaa ja voisi olla jopa hyvä idea järjestää vuoro vuosin tapahtuma eri paikkakunnilla yhteistyössä esimerkiksi muutaman muun oppilaitoksen ja avaintoimijoiden kanssa. Tällä saadaan leveämmät hartiat, tavoitetaan paremmin yrityksiä ja tapahtuma kehittyy luontaisemmin. Mukava oli kuulla, että esim. Sitralla oli kiinnostusta jatkoyhteistyöhön ja heillä oli ideoita joihin tulevia tapahtumia voisi yhdistää.
  • Tapahtuman suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa ja tiiviissä yhteistyössä yritysten ja muiden kumppanien kanssa. Vuoden päästä olevaa tapahtumaa kannattaa alkaa suunnitella jo nyt.

Tunnelmat tapahtuman jälkeen olivat sellaiset että jatkoa seuraa ainakin Forssassa. Jos konsepti kiinnostaa tai jatkon yhteistyö, ole yhteydessä Forssaan tai kysele lisätietoja minultakin.

Paavo Laaksonen

28.08.2017

Tulevaisuuden yrityspuistot seutukaupungeissa

”Toimiva yrityspuisto on enemmän kuin osiensa summa.” Tähän ajatukseen pohjautuen lähes jokaisessa Suomen kunnassa kehitetään yrityspuistoja, teollisuusalueita tai teknologiapuistoja. Koska pyörää ei kannata keksiä uudelleen, seutukaupungit halusivat koota yhteen joitain perusasioita yrityspuistojen rakenteesta ja kehittämisestä erityisesti pienempien kaupunkien realiteetit huomioiden. Selvitykseen päätettiin myös koota kattava joukko hyviä esimerkkejä erilaisista yrityspuistoista Suomesta ja muista Pohjoismaista, jolloin ideoita omaan kehitystyöhön voi hakea itselle sopivimmista kohteista. Selvitys toteutettiin TEM:n ja 24 seutukaupungin rahoittaman SEUTU-ohjelman (www.seutuohjelma.fi ) puitteissa ja työn toteutti Gaia Consulting Oy 2017 vuoden ensimmäisellä puoliskolla. (Selvitys on saatavissa osoitteessa: http://sek.suupohja.fi/seutu-ohjelma_materiaalit .)

Selvitystyö nosti esille yrityspuistojen ekosysteemien tärkeyttä, joissa yritysten ja muiden toimijoiden vuorovaikutuksella kyetään luomaan lisäarvoa kaikille osapuolille. Ja jotta tällaiseen hedelmälliseen vuorovaikutukseen päästään tarvitaan vahva ymmärrys olemassa olevasta toiminnasta ja realiteeteista, joiden päälle yhteinen visio ja kehittäminen voidaan rakentaa. Periaate on yksinkertainen mutta käytännön tasolla jo pelkästään ajantasaisten perustietojen ylläpitämisessä on haasteita.

Gaia toteutti myös sijoittumispaikkaa etsivän yrityksen kontaktointia simuloivan kyselyn seutukaupungeille. Kysely herätteli kaupunkeja tarkistamaan prosessejaan ja tietojaan, joista yrityksen sijoittuminen omalle alueelle voi olla kiinni.

Merkittävä osa selvitystä on reilu parikymmentä esimerkkiä erilaisista yrityspuistoista, joista noin puolet on seutukaupungeista. Esimerkeistä käy hyvin ilmi, että kahta samanlaista aluetta ei ole mutta jokaisesta löytyy erilaisia elementtejä jotka on sovellettavissa muuallakin. Yksi mielenkiintoisimmista selvityksen esimerkeistä on Islantilaisessa 4500 asukkaan kylässä sijaitseva Saudarkroukur Biotechnology Centre. Keskus syntyi 2000-luvun puolivälin jälkeen, kun kylä uhkasi kuihtua turskan kalastuksen vähennyttyä. Valtion ja julkisen sektorin yhteistyöllä onnistuttiin luomaan kylään bio- ja elintarvikealan keskittymä. Alueella on nuoria työntekijöitä houkutteleva ympäristö, korkeakoulutusta vaativia sekä naisvaltaisia työpaikkoja.

Kokeneet Gaian selvityksen toteuttajat ovat olleet mukana yrityspuistojen kehittämisessä niin Rauman telakalta aina Mo Industriparkiin (Mo i Rana, Norja) saakka. Selvityksen vastaava Mari Saario totesi selvityksen hyvin osoittavan, että myös Suomesta löytyy ja on mahdollista kehittää pienilläkin paikkakunnilla kiinnostavia ja menestyviä yritysekosysteemejä.

Liki 50 seutukaupunkia noin miljoonan asukaspohjalla tarjoavat kilpailukykyisen sijoittumis- ja kasvualustan mitä moninaisimmalle elinkeinotoiminnalle. Valtakunnallisella joukolla vahvuuksia ja niiden kombinaatioita löytyy laidasta laitaan. Selvitys ja esimerkit vahvistivatkin näkemystä, että seutukaupungeissa voidaan yhteistyöllä ja omiin vahvuuksiin perustuen luoda kansainvälisessäkin kilpailussa menestyvä yritysalue. Toisaalta seutukaupunkien välinen yhteistyö voisi myös luoda koko Suomen kannalta vaikuttavan invest-in-verkoston.

Selvitys on osa seutukaupunkien elinkeinotoiminnan kehittymistä ja uudistusta tukevaa SEUTU-ohjelmaa, jota SEK hallinnoi. Ohjelman taustalla on seutukaupunkiverkosto, joka koostuu n. 50 seutukaupungista ympäri Suomea. Seutukaupungit ovat maakuntien 2-, 3- ja 4-kaupunkeja, joissa asuu liki miljoona asukasta ja on yli 60 000 yritysten toimipaikkaa.

 

27.06.2017

SEUTU-ohjelman toiminnantäyteinen vuosi jatkuu syksyllä

SEUTU-ohjelma on nyt täydessä vauhdissa! Jo alkuvuonna totesin, että edessä on toiminnan täyteinen vuosi. Arvio on pitänyt paikkansa. Sama positiivinen meno jatkuu tulevana syksynä.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla on toteutettu onnistuneesti ensimmäiset osapilotit. Mikroyritys- ja aktiivimatkailupiloteista voit lukea omista blogiteksteistä lisää. Niiden lisäksi toteutuksessa pitkällä on tulevaisuuden yrityspuistot –osapilotti, joka on saanut liikkeelle toistakymmentä kaupunkia. Kaikissa näissä teemoissa on luvassa jatkoa syksyllä.

Näiden lisäksi SEUTU-ohjelman syksy sisältää seutukaupunkien elinvoimaselvitystä, kiertotalouden FRUSH-tapahtuman, telakoiden alihankintaketjujen kartoitusta sekä hankintateemapäivän. Osaa teemoista raapaistaan vain ohuemmin ja jatkosta vastuu jää nopeasti paikalliselle tasolle, mutta vahvoissa teemoissa yhteistä toimintaa tulee olemaan läpi SEUTU-ohjelman aina ensi vuoden loppuun. Olkaa yhteydessä jos teemat herättivät kysyttävää tai teillä on niihin sopivaa osaamista tarjolla.

Tekemistä ja tapaamisia siis riittää. Uusia ideoita ja tarpeita kannattaa kuitenkin yhä tuoda esille. Laajassa verkostossa ratkaisu saattaa löytyä yllättävänkin helposti. Samoin jatkamme yhteistyöverkoston kasvattamista. Yhdessä meistä seutukaupungeista on moneksi!

Rentouttavaa kesää ja merkatkaa jo syksyn tapahtumia kalenteriin!

 

SEUTU-ohjelman projektipäällikkö Paavo Laaksonen

P.S. Projektipäällikkö lomailee heinäkuun ja on jälleen ohjelman parissa elokuun alusta.

27.06.2017

Esittelyssä SEUTU-ohjelman osapilotti: Seutukaupungit osana tulevaisuuden elinvoimapalveluja

Elämme ainutlaatuisen hektistä muutoksen kautta julkisella sektorilla. Uudistukset haastavat kunnat fokusoimaan rooliaan elinvoimaan ja hyvinvointiin. Vaikka kunnalla säilyy laaja toimintavapaus yleisen toimialan nimissä, on ympäristön muutoksella suuri vaikutus siihen miten kunnan kannattaa toimintaansa suunnata.

Sote- ja maakuntauudistusta on valmisteltu kymmenissä, jopa sadoissa työryhmissä valtakunnallisesti ja maakunnissa. Työryhmien kokoonpano ja laajuus luonnollisesti vaihtelevat huomattavasti. Samoin visiot ja suunnitelmat siitä kuinka yksittäisen maakunnan elinvoimaa tulevaisuudessa rakennetaan poikkeavat alueittain. Tämän havainnoin pohjalta on päätetty toteuttaa osana SEUTU-ohjelmaa ”Seutukaupungit osana tulevaisuuden elinvoimapalveluja” – selvitys.

Selvityksellä luodaan nopeassa tahdissa kesän ja syksyn aikana kokonaiskuva siitä kuinka seutukaupungit näkyvät tulevien elinvoimapalvelujen suunnittelussa ja alustavissa visioissa eri maakunnissa ja valtakunnallisesti. Selvitys antaa laajan tietopohjan seutukaupungeille osallistua elinvoimapalvelujen muotoiluun niin maakunnan kuin valtakunnan tasoilla sekä tehdä päätöksiä omien elinvoimapalvelujen rooliin liittyen.

Selvityksen toteuttajaksi valittiin kilpailutuksen jälkeen MDI, joka lähtee heti kesällä 2017 keräämään tietoa jokaisesta maakunnasta sekä analysoimaan maakuntien väliraportteja seutukaupunkien elinvoiman näkökulmasta. Ensimmäisiä tuloksia on luvassa jo elo-syyskuun taitteessa seutukaupunkiverkoston tapaamisessa. Tärkeimmissä teemoissa selvitystä syvennetään vielä syksyn aikana.

Lisätietoja selvityksestä saa projektipäällikkö Paavo Laaksoselta.

27.06.2017

SEUTU-ohjelmalla käytäntöön: Mikroyritykset kasvuun ja aktiivimatkailuun puhtia

Kaksi SEUTU-ohjelman ensimmäistä osapilottia eli mikroyritykset kasvuun ja aktiivimatkailun kehittäminen ovat olleet toiminnassa vuoden alusta. Mikroyrityspilotti toteutettiin kuuden kaupungin ja Aava & Bangin kanssa. Aktiivimatkailun konseptointi ja kansainvälistäminen toteutettiin puolestaan yhdeksän kaupungin kanssa ja Kuubin vetämänä.

Mikroyritysosapilotissa osallistujakaupungit etsivät uusia työkaluja olemassa olevien yrityspalvelujen toimintaan. Löytyneet toimintamallit ja työkalut koostettiin loppuraporttiin, joka on luettavissa täällä. Raportti kokoaa yhteen ilmeiset kasvuyrittäjyyden tunnusmerkit ja hyvän joukon konkreettisia kehittämismalleja. Osapilotin yksi keskeinen havainto oli, että paikallisesti merkittävät oivallukset ja uudet toimintatavat eivät usein ole teknisesti tajunnan räjäyttäviä. Ratkaisevaa on saada säännöllisesti tuoreita ideoita ja hyviä esimerkkejä oman tutun toimintapiirin ulkopuolelta.

Kasvuyrittäjyys- ja matkailuteemat näkyvät myös jatkossa SEUTU-ohjelman toiminnassa, vaikka ensimmäiset osapilotit ovat ohi. Kasvuyrittäjyyteen liittyen on sovittu seutukaupunkien yritysasiamiesten vertaistapaaminen 3.-4.10.2017 Huittisissa. (Lisätietoja täällä.) Matkailua viedään puolestaan eteenpäin SEUTU-ohjelman osallistujille suunnatulla matkailutyöpajapäivällä syyskuussa. Agendalla on mm. matkailuyritysten laadun arviointi ja kehittäminen sekä yhteistyön syventäminen.

Jos olet kiinnostunut enemmän mikroyrityspilotin tuloksista, Aava&Bang on luvannut esitellä ilmaiseksi raportin sisällön tiiviissä puolen tunnin etäpalaverissa aiheesta kiinnostuneille seutukaupungeille, jotka eivät olleet osapilotissa mukana. Tapaamista voi tiedustella raportista löytyvistä A&B:n yhteystiedoista tai SEUTU-ohjelman projektipäälliköltä.

21.02.2017

SEUTU-ohjelmalla käynnissä toiminnantäyteinen vuosi

Vuosi 2017 on lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti SEUTU-ohjelmassa. Viime vuonna käynnistetyt osapilotit mikroyrityksiin ja aktiivimatkailuun liittyen ovat täydessä vauhdissa. Uusia avauksia käynnistetään kiertotalouteen, tulevaisuuden yrityspuistoihin ja innovatiivisiin hankintoihin liittyen. Lisäksi sparrausta järjestetään niin kasvupalveluihin kuin rahoitukseenkin liittyen.

Käynnistyneen toiminnan lisäksi SEUTU-ohjelmalla on erinomaiset asetelmat uusienkin avausten tekemiseen ja käynnistyneiden teemojen jatkamiseen. Ohjelman ohjausryhmä päätti tammikuussa korottaa osapilottien ohjelman osuuden maksimikoon 20 000 eurosta 30 000 euroon. Muutos oli tarpeellinen ja mahdollinen, koska osapilottien osallistujajoukot ovat osoittautuneet laajoiksi ja ohjelman rahoitustilanne on hyvä mm. 2016 säästyneen rahoitusosuuden ansiosta. Kuluvana vuonna voidaankin käynnistää useampia kehitysprosesseja ohjelman osallistujakaupunkien kanssa.

Osapilottien ja sparrausten myötä SEUTU-ohjelman ja seutukaupunkien verkostot ovat myös kasvaneet. Laaja kansallinen kaupunkiverkosto on kiinnostava ja vaikuttava yhteistyötaho. Verkoston ja osaamisen kasvattaminen jatkuu. Kannattaa olla yhteydessä projektipäällikköön, jos haluat kasvattaa kaupunkisi elinvoimaan liittyvää osaamista tai verkostoja. Ja sidosryhmien kannattaa ottaa yhteyttä, jos olette kiinnostunut yhteistyöstä aidosti valtakunnallisen kaupunkiverkoston kanssa.

Aktiivista ja menestyksekästä vuotta 2017! Ollaan yhteydessä!

 

SEUTU-ohjelman projektipäällikkö Paavo Laaksonen

www.seutuohjelma.fi 

20.02.2017

Vierailu Kokeilun paikka – alustan työpajassa

Kokeilukulttuurin edistäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Valtioneuvoston kanslia (VNK) on lanseeraamassa 2017 alussa Kokeilun paikka -alustaa. (www.kokeilunpaikka.fi) Lanseerausta edeltävä viimeinen työpaja pidettiin 15.2.2017 Helsingissä Musiikkitalolla. Osallistuin työpajaan seutukaupunkien näkökulmasta ja tässä havaintoja ja ajankohtaisia tietoja siltä pohjalta.

Ensinnäkin mistä Kokeilun paikassa on kyse? Alustan valmistelun taustalla oleva porukka on kiteyttänyt alustan tarkoituksen seuraavasti:

"Kokeilun paikka on verkkopalvelu, joka auttaa synnyttämään ideoista konkreettisia ruohonjuuritason kokeiluja. Yhteisöllinen Kokeilun paikka yhdistää ideoijat, kokeilijat, sparraajat, rahoittajat sekä palvelujen ostajat.

Kerro ideasi, tee siitä ehdotus, saa palautetta ja etene konkreettiseen kokeiluun verkoston tukemana. Osallistua voi myös jättämällä haasteen eli ratkaistavan ongelman yhteisön pureskeltavaksi.

Kokeilun paikan kautta voit löytää sopivat kumppanit, kokeilun toteuttajat sekä mahdolliset rahoittajat. Kokeilun toteutumista ja sen oppeja seurataan palvelussa.

Palvelussa voit myös kommentoida muiden ideoita, vastata haasteeseen, löytää tietoa, keskustella ja jakaa osaamista."

 

Sähköisen alustan käyttöönotto on maaliskuussa 2017, mutta alustan kehittäminen jatkuu kiivaasti senkin jälkeen. Alustaa viedään eteenpäin teeman hengen mukaisesti kokeilemalla. Tässä vaiheessa monet yksityiskohdat ovat vielä tarkentumatta.

Seutukaupunkien kannalta Kokeilun paikka on mielenkiintoinen ainakin kahdesta näkökulmasta:

1. Ilmeinen kiinnostuksen kohde on rahoitus, jota alustalle on tulossa. Sen suhteen joudutaan vielä kuitenkin odottamaan hieman pidempään, sillä keskustelut alustalle tulevasta rahoituksesta ovat vielä pääosin kesken. Ensivaiheessa VNK:lla on korvamerkittynä rahaa alustan kautta jaettavaksi mutta se tultaneen ainakin osin kohdistamaan alustalla julkaistuihin haasteisiin, jotka liittyvät itse alustan jatkokehittämiseen. Tulevaisuuden erityispiirteenä alustan rahoitusominaisuuksissa on, että sen on tarkoitus mahdollistaa rahoituksen hakemisen ja yhdistelyn julkisista, säätiö- ja joukkorahoituslähteistä. Työpajassa olikin mukana useita säätiöiden edustajia, jotka pohtivat voisiko alusta toimia kanavana osalle heidän rahoitustaan. Joukkorahoitusominaisuus puolestaan pitäisiolla käytössä heti alusta saakka. Rahoitusmahdollisuuksien avautumista kannattaakin seurata vuoden edetessä.

2. Toinen seutukaupunkien kannalta mielenkiintoinen ja lähempänä toteutusta oleva mahdollisuus on kaupungin omien ideoiden ja ongelmien ratkaisu ja eteenpäinvieminen alustan kautta. Alustalle voi jättää haasteen, kuten kuinka parantaisit torin viihtyisyyttä. Haasteeseen voivat kaikki halukkaat jättää ideoitaan. Haasteen jättäjä voi määritellä miten ideoiden kanssa edetään. Esimerkiksi valittu tai valitut ideat saavat tietyn summan rahaa toteuttamiseen. Haasteet voivat olla toki monimutkaisempia ja työpajassa tuotiinkin esiin alustan entistä parempi linkittäminen julkisten hankintojen kehittämiseen.

Alustalle asetetut tavoitteet ovat kovia ja alustan avaaminen on vasta alkusysäys kohti tavoitteita. Avainkohtia alustan toimivuuden kannalta ovat kriittisen massan saaminen alustalle sekä alustan jatkuvuuden ja resurssien varmistaminen. Keskeinen osa alustan toimivuutta on aktiivisten kokeilijoiden, rahoittajien sekä esimerkkiaineiston saaminen alustalle ja niiden älykäs yhteen tuominen alustan algoritmien avulla. Toinen koetinkivi on hallituskauden vaihtuminen ja alustan toimivuuden sekä resurssien varmistaminen sen yli. Molempien kysymysten ratkaisemiseksi tehdään kovasti töitä VNK:n Kokeileva Suomi -porukassa ja eteenpäin mennään optimistisin odotuksin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kokeiluhaluisten seutukaupunkien kannattaa tutustua alustaan avoimin mielin ja miettiä voisiko alustaa hyödyntää omalla alueella jostain näkökulmasta. Innokkaimmat kunnat ovat jopa pohtineet alustan räätälöintiä kunnallisen päätöksenteon läpinäkyväksi alustaksi. Seutukaupungeille lisätietoja alustasta on tarjolla jo 2.3. rahoitussparrauksessa, josta lisätietoja saa SEUTU-ohjelman projektipäälliköltä. Lisäksi alustasta on työn alla paljon materiaalia, joka julkaistaan lähiaikoina, kun alustan markkinointi käynnistyy täydellä teholla. Myös SEUTU-ohjelman puitteissa seuraamme tiiviisti alustan kehittymistä ja pyrimme linkittämään sitä seutukaupunkien tarpeisiin.

 

SEUTU-ohjelman projektipäällikkö Paavo Laaksonen

#kokeilut

#seutukaupungit

« Edelliset 10

@maija_f: RT @pilaakso: #aluekehitys -päivät Pasi Mäenpää: 4. Sektori haastaa julkisen hallinnon. #seutukaupungit #T50 https://t.co/65BwLUERFZ
noin 12 tuntia sitten

@johannaluukkone: @timoaro @MDIfriends #seutukaupungit #T50 vastaava tilasto olisi hieno, kun näiden kautta #C21 elämä kehittyy myös
noin 22 tuntia sitten

@johannaluukkone: Kuopion elinvoimaisuus kasvoi eniten, Salo romahti – #seutukaupungit T50 olisi mukava saada sama yhteenveto @timoaro https://t.co/hKsWfN7mLU
noin 23 tuntia sitten

@paivikurikka1: RT @pilaakso: #aluekehitys -päivät Pasi Mäenpää: 4. Sektori haastaa julkisen hallinnon. #seutukaupungit #T50 https://t.co/65BwLUERFZ
11:09 AM Nov 16th

@MikkonenTuija: RT @pilaakso: #aluekehitys -päivät huikeine esityksineen pulkassa. Materiaalit löytyy: https://t.co/EOBhfcCa9h #T50 #seutukaupungit
6:25 PM Nov 15th