SEUTU-ohjelman artikkelit:

24.04.2019

Matkailuhelmiä seutukaupungeissa

Kansainvälinen matkailu on kasvanut Suomessa nopeasti. Kärkikohteiden kuten Lapin ja Helsingin täydet hotellit ja uudet lomalennot ovat säännöllisesti uutisissa. Hyvä niin!

Suomi on kuitenkin laaja maa. Luontoa ja ainutlaatuisia kohteita löytyy joka puolelta. Mahdollisuuksia on laajasti niin lähimatkailusta kiinnostuneille suomalaisille kuin myös muista kuin massaturismikohteista kiinnostuneille kansainvälisille matkailijoille. 55 seutukaupunkia ympäri Suomen on mm. sellainen joukko, johon monen matkailijan kannattaisi tutustua tarkemmin seuraavaa lomamatkaa suunnitellessa. Jotta tässä tutustumisessa pääsisi mahdollisimman mukavasti liikkeelle, olemme SEUTU-ohjelmaprojektilla tehneet kaksi koontia osan seutukaupunkien matkailutarjonnasta.

Suomen suloisimmat rannikkokaupungit

Rannikkokaupungeista on koottu kiertomatka Dreamango-alustalle.

Rannikkokaupungeista on koottu kiertomatka Dreamango-alustalle, jossa voit suunnitella reittiäsi ja tutustua kohteisiin.

Suomen rannikko kätkee syliinsä historiallisia pikkukaupunkeja, jotka ovat olleet avainasemassa suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen rakentumisessa sekä kaupankäynnissä. Purjelaivojen mukanaan tuomaan vaurautta käytettiin aikoinaan puutaloalueiden ja satamien rakentamiseen. Kapeilla kujilla kulkiessasi aistit vieläkin vanhojen aikojen tunnelman, mihin merellinen historia ja kaupankäynti ovat lyöneet oman leimansa. Läpileikkauksen näihin idyllisiin kohteisiin saa lähtemällä kiertomatkalle rannikkoa pitkin. Reittiä ja kohteita on mukava suunnitella vaikka kokoamamme Hamina-Vaasa –kiertomatkan pohjalta, joka kulkee Loviisan, Raaseporin, Salon, Rauman, Kristiinankaupungin ja Kaskisten kautta.

Hidasta elämää - anna itsellesi aikaa voimaantua

Luonnossa oleskelu virkistää ja elvyttää. Lyhytkin oleskelu ja kevyet aktiviteetit luonnossa vaikuttavat mielialaan, kasvattavat itsetuntoa, parantavat keskittymiskykyä ja lievittävät stressiä. Paras luontomatka voi olla pelkästään maiseman ihailua, kevyttä liikuntaa ja tutustumista Suomen pieniin ihmeisiin. Antaaksesi aivoillesi uutta puhtia, ei tarvitse matkustaa kauas. Kotimaa on pullollaan helmiä, jotka tarjoavat sinulle paljon. Kahdeksan tällaista helmeä on koottu yhteiseen artikkeliin, joka vie tutustumaan Lieksan, Heinolan, Kokemäen, Someron, Imatran, Kaskisten, Valkeakosken ja Salon rauhoittaviin maisemiin. (Artikkeli löytyy myös englanniksi ja saksaksi.)

Nautitaan kotimaasta ja näitä kelpaa suositella naapureillekin lähellä ja kaukana!

#seutukaupungit #visithamina #visitraseborg #visitsalo #visitrauma #visitkristinestad #visitloviisa #kaskö #lieksa #visitheinola #kokemaki #visitSomero #visitvalkeakoski #imatra #gosaimaa

19.03.2019

Seutukaupunkien laaja vetovoimatutkimus: turvallisuus ja asuinympäristö valtteina

Seutukaupunkien vetovoimatutkimusinfografi 2019

Seutukaupunkien vetovoimatutkimus on 55:lle seutukaupungille toteutettu tutkimus kaupunkien tunnettuudesta, imagosta ja vetovoimasta. Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammikuussa 2019. Tutkimus perustuu yhteensä noin 12 800 vastaukseen. Tutkimuksen toteutti Innolink Oy SEUTU-ohjelman ja seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta.

Seutukaupunkien pehmeä vetovoimatutkimus kertoo, että ”sujuvan elämän” imago toteutuu seutukaupungeissa. Turvallisuus, asuinympäristöön liittyvät mahdollisuudet ja liikenteellinen saavutettavuus nousevat vetovoimatekijöinä seutukaupunkien vahvuuksiksi. Noin joka kuudes suuren kaupungin tai lähiseutukaupungin asukas voisi harkita muuttamista seutukaupunkiin. Vastaajien mielestä erityisen tärkeä houkuttelevuustekijä asumiseen liittyvien seikkojen ohella olisi kaupungin ilmapiiri ja fiilis. Kolmas keskeinen muuttoharkintaan vaikuttava vetovoimatekijä on kaupungin persoonallisuus ja erottautuvuus, jota pidetäänkin yleisesti maineen keskeisenä ulottuvuutena.


Kokonaistasolla seutukaupunkien tunnettuus ei ole kovin korkea. Kuitenkin suuri osa seutukaupungeista on pitovoimaltaan vahvoja ja saa hyvin myönteiset imagoarviot asukkailtaan. Tämä piilossa oleva imagopotentiaali voi yhdessä tunnettuuden vahvistamisen kanssa auttaa kaupunkeja kehittämään mainettaan.

Tutkimus osoittaa seutukaupunkien yhteisen brändin olevan toistaiseksi varsin heikko. Uudistuvuuden osalta saatu heikohko tulos ja seutukaupunkien tiivis ja kehityshakuinen yhteistyö antaa aiheen pohtia, voisiko ”seutukaupunkiuden” yhteistä brändiä kehittää voimakkaasti eteenpäin uudistumisen ja muutoskyvyn mielikuvien vahvistamiseksi.

Pehmeän eli kokemuksellisen vetovoiman ja tilastollisen elinvoimaisuuden yhdistelmäindeksin kärkikymmenikköön nousivat Rauma, Uusikaupunki, Kalajoki, Raahe, Tornio, Iisalmi, Valkeakoski, Ylivieska, Pietarsaari ja Savonlinna. Useimpia kärjen kaupunkeja yhdistää menestys kovilla mittareilla eli myönteinen kasvu-ura jonkin kasvualan imussa, plus-merkkinen muuttoliike tai hyvä työllisyysaste. Imagollisesti kärjen kaupunkeja yhdistivät mielikuvat hyvien työllisyysmahdollisuuksien ohella erityisesti keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut.  Pehmeä vetovoima näyttää kasautuvan erityisesti elinvoimaisille kaupungeille. Toisaalta pehmeän vetovoiman suhteen kärjen tuntumaan nousi myös kaupunkeja, jotka eivät menesty kovilla mittareilla mitattuna.

29.11.2018

Yritysneuvojien syyspäivillä kaasua ja jarrua kansainvälistymiseen

SEUTU-ohjelma kokosi jälleen seutukaupunkien ja kumppaniverkostojen yritysneuvojat yhteen vertaispäiville marraskuun lopulla Alavudella ja Ähtärissä. Päivien teemana oli kansainvälistymisen tukeminen ja osallistujia oli yli 50 ympäri Suomen!

Syksyn otsikoita seuratessa ei ole voinut välttyä formula- ja ralliuutisoinnilta. Myös Aki Hintsan elämäntyöstä formulamaailman kulisessa kertova ”Aki Hintsa - Voittamisen anatomia” –kirja osui syksyllä äänikirjalistalleni kuukausien kirjastojonotuksen jälkeen. Mielleyhtymät yritysneuvojien työn ja huippuvalmennuksen ja -urheilun välillä eivät olleet vältettävissä.

Kukapa olisi uskonut, että tavallisesta espoolaisesta kodista voisi nousta F1-superstara, Jäämies. Harva uskoi mutta vanhemmat uskoivat ja matkan varrella muutama muukin. Harva on myöskään uskonut, että maailmaa voi valloittaa myymällä tietojen hävittämistä, turvetta tai tankkeja. Ja kuinka moni uskoi, että Ähtärin pieneen seutukaupunkiin voisi tulla kaiken Kiina-yhteistyön valttikortit: Pyry ja Lumi tai Alavuden Tuurista tulisi koko kansan massiivinen ”kyläkauppa”-vapaa-ajankeskus. Yritysneuvojat ovat usein ensimmäisten joukossa, jotka kuulevat uusista liiketoimintaideoista. Timantteja voi syntyä yllättävistä aineksista kuten kuulimme Yritysneuvojien syyspäivillä Veljekset Keskinen Oy:n, LehtoPeat Oy:n ja Tankki Oy:n edustajilta sekä muilta yritysneuvojilta. Riittääkö uskoa ideoihin, kun tukea tarvitaan eniten?

Asiat olisivat yksinkertaisia, jos tsemppaaminen ja uskon luominen toimisi aina. Hintsa oli vakuuttamassa formulapomoja monen huippukuskin kyvyistä ennen suurta menestystä mutta hän oli myös ampumassa alas monen urahaaveita maailman huipulla. Esimerkiksi Häkkisen paluuta Hintsa ei puoltanut, koska näki paluun motiivien olevan Häkkisellä väärät ja tämän takia paluun olevan vahingollinen Häkkiselle itselleenkin. Tällaiseen syvävalmennukseen yrittämisen ja viennin saralla on erikoistunut Kim Väisänen, joka vieraili myös syyspäivillä. Väisänen on Blancco-yrityksensä luomisen, kasvattamisen ja myymisen ohella mm. start-up –sijoittaja, hallitusammattilainen ja noin vuosi sitten häneltä tuli Väärä vientiä –kirja, joka on saamassa jatkoa yrittäjyysteemalla. Aivan kuten Hintsa, Väisänen lähtee aivan ytimestä liikkeelle. Onko halua viedä? Onko pakko viedä? Löytyykö markkinasegmentti, jossa pärjätä ilman veristä kilpailua? Onko markkinoille sopiva liiketoimintamallia? Väisäsen yhteenveto näihin ja moniin muihin viennin käynnistämistä arvioiviin kysymyksiin on: ÄLÄ VIE, JOS EI OLE PAKKO!

Monen suusta oheinen lause olisi helppo sivuuttaa pelkkänä pessimisminä. Mutta kun sen kuulee vientiyrityksillä omaisuuden tienanneelta ja tänä vuonna parissa konkurssissa mukana olleelta, ei sitä voi sivuuttaa vain olankohautuksella. Hintsa tiesi mitä vaaditaan, jotta voi saavuttaa äärimmäisen huipun F1-sarjassa. Jokaisesta karting-radan kingistä ei ole siihen. Samaa kokemusta ja viestiä toisti myös Väisänen viennin ja yrittämisen saralta. Kannattaa pysyä piiri- tai SM-tasolla, jos siellä on vielä mestaruudet saavuttamatta.

Mitä siis jäi käteen Yritysneuvojien syyspäiviltä? Suuruuden hullujakin visioita kannattaa tuke ja älä vie, jos ei ole pakko! Kaasu ja jarru pohjassa siis. Tai ehkä kutenkin molempia mutta oikeissa kohdin.  

 

P.S. Seuraavat yritysneuvojapäivät Suonenjoella kesäkuun alussa 2019.

 

Paavo Laaksonen, SEUTU-ohjelman projektipäällikkö

07.11.2018

Seutukaupunkien Tuotekorttiluettelossa mukana jo 126 yritystä

Meriteollisuus kiinnostaa:

Seutukaupunkien Tuotekorttiluettelossa mukana jo 126 yritystä

 

Tavoitteena on laajentaa meriteollisuuden alihankintaverkostoa

Jo 126 yritystä eri puolilta Suomea on ilmoittanut halukkuutensa tehdä alihankintayhteistyötä meriteollisuuden kanssa. Tiedot meriteollisuudesta kasvua hakevista yrityksistä on koottu kätevään tuotekorttiluetteloon.

Jokainen tuotekortti sisältää pienen yritysesittelyn, tiedot yrityksen osaamisesta sekä yhteystiedot. Kaikki 126 tuotekorttia on käännetty myös englanniksi.

Tuotekorttiluettelo julkaistiin ensimmäisen kerran keväällä 2018. Tuolloin luetteloon saatiin 93 yritystä. Nyt julkaistussa päivitetyssä versiossa on mukana sekä aiempia että myös monia uusia osaajia.

Luettelosta löytyy huipputekijöitä 1-5 hengen yrityksistä aina yli 100 henkilöä työllistäviin yhtiöihin. Eri puolilla Suomea toimivilla yrityksillä on osaamista ja kokemusta mittavistakin projekteista. Osa on tehnyt alihankintaa meriteollisuudelle jo aiemminkin.

Tuotekorttinsa jättäneitä yrityksiä yhdistää aito kiinnostus meriteollisuutta kohtaan sekä kova halu kasvaa. Pk-yrityksissä on totuttu tekemään työtä joustavasti ja laadusta tinkimättä.

Tuotekortit eivät sido yrityksiä, mutta kaikilla tietonsa jättäneillä yrityksillä on potentiaalia laajentaa toimintaansa juuri meriteollisuuden alalle.

 

Uusia osaajia tarvitaan

– Meriteollisuudella on nyt valtava tilauskanta, ja alalla tarvitaan uusiakin toimijoita. Tämän tuotekorttiluettelon kokoaminen sai alkunsa juuri meriteollisuuden tarpeesta: tiedot kasvuhaluisista yrityksistä haluttiin yksiin kansiin ja helppoon muotoon, toteaa SEUTU-ohjelman projektipäällikkö Paavo Laaksonen.

Hänen mukaansa tuotekorttiluettelo on herättänyt kiinnostusta, ja kontaktejakin on jo syntynyt.

Tuotekorttien kokoaminen meriteollisuuden käyttöön on osa seutukaupunkien SEUTU-ohjelmaprojektia.

Laaksosen mukaan seutukaupungit ja seutukaupunkien yritykset ovat hyvä kanava laajentaa meriteollisuuden kasvuhyötyä länsirannikolta myös muualle Suomeen.

Seutukaupungeiksi kutsutaan alueidensa keskuksia, jotka eivät ole maakuntakeskuksia. Tällaisia kaupunkeja on Suomessa yli 50, ja niissä asuu noin miljoona ihmistä. Monissa seutukaupungeissa toimii tunnettuja teollisuuden alan yrityksiä.

Tuotekorttiluettelo julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä versiona Meriteollisuus ry:n sivuilla Yleiskatsaukset-osiossa. Kannattaa tutustua meriteollisuuden tietopakettiin ja tuotekorttiluetteloon ja tarkistaa, löytyisikö tuotekorteista uusia kumppaneita.

10.08.2018

Meriteollisuuden alihankintaverkoston laajentaminen seutukaupunkiyhteistyöllä jatkuu syksyllä 2018

Meriteollisuudessa on kovaa kasvua ja tekijöitä kaivataan lisää. Laaja ja monitasoinen alihankintaverkosto on luonteenomaista meriteollisuudelle. Alalta kasvua hakevan yrityksen onkin tunnistettava omaa osaamista vastaava oikea taso ja kontaktit laajassa verkostossa päästäkseen kauppoihin.

Tätä uusien ja kokeneempia toimijoiden verkottumista olemme tukeneet seutukaupunkien valtakunnallisella yhteistyöllä keväällä 2018. Työtä on päätetty jatkaa 2018 lopulla, koska yrityksistä ja kaupungeista on noussut selkeä tarve sille. Seutukaupunkiyhteistyöllä olemme auttamassa yritystäsi/ alueesi yrityksiä seuraavissa kysymyksissä:

  • Kannattaako yritykseni etsiä kasvua meriteollisuudesta?
  • Mistä saada kumppaneita, kontakteja ja osaamista meriteollisuudessa kasvamiseen?

Vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla tarjoamme seutukaupunkiyhteistyöllä ainakin seuraavia apuja näihin pohdintoihin: (HUOM. Kaikki seuraavaksi kuvattu toiminta on täysin ilmaista osallistuville yrityksille!)

1. Meriteollisuuden tietopaketti alasta kiinnostuneille yrityksille

2. Tuotekorttiluettelo meriteollisuudesta kasvua hakevista yrityksistä päivitetään

3. Meriteollisuuden verkottumispäivä telakkavierailulla 7.11.2018 Raumalla

    • Päivä sisältää mm. raumalaisten meriteollisuudessa jo kokeneiden suurempien yritysten esityksiä alasta ja sen näkymistä, kierroksen Rauman telakalla ja Seaside Industry Parkissa sekä päivitetyn tuotekorttiluettelon julkaisun. Päivään ovat lupautuneet mukaan edustajat mm. Rolls-Roycelta, Steerpropilta ja Rauman telakalta (RMC).
    • Päivä on suunnattu seutukaupunkien yrityksille, yrityspalvelujen edustajille ja kaikille kumppaneita hakeville meriteollisuuden toimijoille. Päivä on osallistujille ilmainen ja mukaan voi ilmoittautua tästä.

4. Verkostoitumista tukevaa toimintaa yhteistyössä

    • Tietoa muista mahdollisuuksista välitetään tuotekorttitiedot jättäneille yrityksille ja toiminnasta tiedotetaan SEUTU-ohjelman verkkosivuilla: http://sek.suupohja.fi/seutu-ohjelma_meriteollisuus
    • Suunnitteilla on mm. järjestää kohdennettu ostajatapaaminen laivojen kokonaistoimittajien kanssa. Välitämme myös tietoa muiden järjestämästä meriteollisuusteeman toiminnasta, joka soveltuu myös alalla uudemmille toimijoille. Esimerkiksi Business Finland järjestää meriteollisuuden kansainvälistymiseen liittyviä tilaisuuksia ja matkoja.

 

Keväällä 2018 järjestettiin meriteollisuusteemapäivä telakkavierailulla Turussa. Paikalla oli liki sata henkeä yrityksistä ja yrityspalveluista. Toukokuussa seutukaupungeilla oli myös oma osasto NaviGate-messuilla, jossa oli edustettuna 13 yritystä 10 seutukaupungista. Syksyn 2018 toiminta on jatkoa näille. 

Edellä kuvatut mahdollisuudet toteutetaan seutukaupunkien yhteisellä SEUTU-ohjelmalla, josta saat lisätietoja www.seutuohjelma.fi . Lisätietoja saat SEUTU-ohjelman projektipäälliköltä Paavo Laaksoselta (paavo.laaksonen@suupohja.fi , 040 653 1913) .

09.08.2018

Kesäkierrosta ja loppukiriä

 

Aurinkoiset kesälomat on vietetty. SEUTU-ohjelman projektipäällikön lomaan kuuluivat tietenkin seutukaupungit, joita kesään mahtui 14. Monesta kaupungista tuli tarkastettua muutakin kuin tieverkko. Kauppakeskus-, huvipuisto-, uimaranta- ja liikennepuistotarjonta on ainakin kunnossa ja monipuolista. Tällaisen kaupunkiporukan kanssa on ilo työskennellä!

Syksyn myötä SEUTU-ohjelma on kääntymässä loppusuoralle. Kaksi vuotta aktiivista toimintaa on takana ja noin puoli vuotta jäljellä. Ohjelman teemat ovat kiteytyneet projektin edetessä. Matkailu, meriteollisuuden alihankintaverkostojen laajentaminen, yrityspuistojen kehittäminen, yritysneuvojien vertaistoiminta ja yhteistyö elinvoiman kehittämisessä ovat keskiössä myös ohjelman viimeisellä viidenneksellä.

Vaikka SEUTU-ohjelma projektina on päättymässä, seutukaupunkiverkostossa ja seutukaupunkien yhteistyössä on nähtävissä uusia avauksia ja kasvavaa aktiivisuutta. Uudistukset, kaupunkipolitiikan nousu ja VM:n seutukaupunkiohjelmaesitys ovat osaltaan herätelleet tarkastelemaan seutukaupunkien roolia ja toimimaan. SEUTU-ohjelma on tukemassa tätä prosessia ja moni ohjelman toimenpide katsookin jo tulevaisuuteen ja kohdistuu koko seutukaupunkiverkostoon. Työkaluja tulevaan on tarjottu mm. keväällä 2018 tehdyllä kaikkia seutukaupunkeja koskevalla tilastoanalyysillä, jota syventävä kysely on suunnitteilla.

SEUTU-ohjelman projektipäällikkönä toivon, että aktiivinen ja kehittävä ote jatkuu ohjelmassa, seutukaupungeissa kuin myös yhteistyökumppanien suunnalla. Ideat, millä otetaan SEUTU-ohjelmasta kaikki tehot irti seutukaupunkien elinvoimaisuuden hyväksi, ovat yhä tervetulleita!

 

SEUTU-ohjelman projektipäällikkö

Paavo Laaksonen

www.seutuohjelma.fi #seutukaupungit

SEUTU-ohjelma on seutukaupunkien yhteinen projekti elinkeinopalvelujen kehittämiseksi ja yhteisten avausten tekemiseksi. Projektia hallinnoi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä.

06.08.2018

Rekrytointimanööverit jaossa yritysasiamiesten kesäpäivillä

SEUTU-ohjelma järjesti 5-6.6.2018 Salossa yritysasiamiesten kesäpäivät yhteistyössä Oulun yliopiston MicroENTRE:n ja Yrityssalon kanssa. Kesäpäivät olivat yritysrajapinnassa työtätekevien kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden yritysasiamiesten kohtaamispaikka ja tapaaminen oli jatkoa syksyllä 2017 järjestetylle tapaamiselle.

Kesäpäivät kokosivat yli 30 yrityspalvelujen ammattilasta parilta kymmeneltä paikkakunnalta ympäri Suomen.

Päivien aikana paneuduttiin juuri tällä ruohonjuuritasolla esiin nouseviin kysymyksiin ja kokemuksiin. 2018 kesäpäivillä yhtenä keskeisenä teemana oli työvoiman saatavuuden tukeminen yrityspalveluissa, mihin liittyen osallistujat jakoivat esimerkkejä eli rekrytointimanööverejä. Näistä rekrytointimanöövereistä on tehty kooste joka on saatavissa täällä.

Yritysneuvojien vertaistoimintaa päätettiin jatkaa ja seuraava tapaaminen on marraskuussa 2018 Alavudella. Lisätietoja saa SEUTU-ohjelman projektipäälliköltä Paavo Laaksoselta.

SEUTU-ohjelma on seutukaupunkien yhteinen projekti elinkeinotoiminnan kehittämiseksi. Ohjelmaan osallistuu 24 seutukaupunkia, joista yksi on Kauhajoki. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä hallinnoi hanketta.

03.08.2018

T55 Seutukaupunkianalyysi

SEUTU-ohjelma ja seutukaupunkiverkosto teettivät 2018 keväällä tilastoanalyysin seutukaupungeista. Analyysin toteuttamisesta vastasi Timo Aro (MDI). Analyysi on saatavissa täällä.

Tilastoanalyysi julkaistiin 21.5.2018 Huittisissa seutukaupunkiseminaarissa.

Keväällä 2018 tehdyssä seutukaupunkianalyysissä on laadittu tilastoanalyysi kaikista Suomen 55 seutukaupungista, jossa on huomioitu niiden kansallinen rooli, merkitys ja asema sekä hallituksen seutukaupunkiohjelman tavoitteet. Seutukaupungit ovat monimuotoinen joukko kaupunkeja, joilla on runsaasti sekä yhteisiä että erottavia tekijöitä. Ne ovat Suomessa vaa’ankieliasemassa: niiden elinvoiman ja menestyksen kautta ratkeaa pitkälti alueellisesti tasapainoinen kehitys.

Jokaisesta seutukaupungista on kerätty tilastollinen data-aineisto, joka on jäsennelty kahteen indeksiin: elinvoimaan ja vetovoimaan. Tavoitteena on ollut käyttää muuttujia, joiden perusteella voidaan tehdä samanaikaisesti päätelmiä kaupunkien menneestä kehityksestä ja oletuksia tulevasta kehityksestä. Seutukaupunkianalyysissä kaupunkien elin- ja vetovoimaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti useamman teeman, muuttujan sekä 2010-luvun kehityksen perusteella. Jokaisesta muuttujasta on tehty oma havainnollistava kartta. Lopuksi on määritelty kaikkien seutukaupunkien positio suhteessa toisiinsa summapisteiden avulla, jotka on laskettu muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella.

 

ELINVOIMAINDEKSI

VETOVOIMAINDEKSI

1. Väestönlisäys (%)

1. Muuttovetovoima/1000 as.

2. Avoimen sektorin työpaikkakehitys (%)

2. Nettopendelöinti/1000 as.

3. Julkisen sektorin työpaikkakehitys (%)

3. Valmistuneet asunnot/10 000 as.

4. Teollisuuden toimialan työpaikkakehitys (%)

4. Vieraskielisten osuus

5. Työllisyysaste (%)

5. Opiskelijoiden ja koululaisten lkm/1000 as.

6. Yrityskanta/1000 as.

6. Joukkoliikennepysäkkien saavutettavuus

7. Taloudellinen huoltosuhde

7. MDI:n kuntakyselyn arvosana elinvoimapolitiikasta

 

Elinvoimaindeksin tulosten perusteella seutukaupunkien elinvoimaa ja samalla mainekuvaa rapauttaa kaksi olennaista tekijää: negatiivinen väestö- ja työpaikkakehitys. Väestökehityksen kehitysura on kaupungista riippuen pääosin joko maltillisesti tai nopeasti supistuva. Tulevaisuuden avoin kysymysmerkki liittyykin seutukaupunkien heikkeneviin huoltosuhteisiin, jotka ovat jo nyt suuressa osassa seutukaupunkeja koko maan keskiarvoa heikompia. Toinen kriittinen haaste liittyy negatiiviseen työpaikkakehitykseen avoimella sektorilla ja seutukaupunkien kannalta tärkeällä teollisuuden toimialalla.

Edellä todettu aleneva väestökehitys tulee esiin alueiden muuttovetovoimassa myös vetovoimaindeksin tulosten mukaan. Osassa muuttovoittoisia seutukaupunkeja muuttotase kääntyisi jopa negatiiviseksi ilman maahanmuuttoa. Vetovoiman kannalta yksi seutukaupunkien kriittinen tekijä on opiskelijoiden ja koululaisten määrän aleneminen. Lisäksi kaikkien seutukaupunkien menestymisen suurimmat haasteet liittyvät sote-, maa-kunta- ja koulutusreformien ennakoimattomiin vaikutuksiin, demografiseen heikkouteen, alhaiseen vetovoimaisuuteen, valtion toimintojen keskittymiseen keskuskaupunkeihin ja kasvukeskuksiin sekä sijaintihaittaan.

 

Toimenpidesuositukset jaettiin seuraaviin osa-alueisiin:

  1. Avoin ja rehellinen tilannekuva: seutukaupungit eivät ole yhtenäinen kokonaisuus eikä niitä siksi ole mahdollista kehittää yhdellä mallilla, vaan niiden erityispiirteet ja aluetyyppi on ensin tunnistettava.
  2. Kansallinen ohjelmallinen kehitys: yksi korjauskeino tasapainoisempaan aluekehitykseen olisi menneiden hyvien mallien ja ohjelmien päivittäminen 2020-luvun nouseviin tarpeisiin.
  3. Valtion, alueiden ja kuntien rooli: valtion roolina olisi toimivien puitteiden rakentaminen omaehtoiselle ja alhaalta ylös kumpuavalle kehittämiselle. Maakunnan tai keskuskaupunkien tehtävänä taas olisi aluekehittämisen rahoitusvälineiden koordinointi. Kaupungit, kunnat ja paikat olisivat tekemisen solmukohtia, joissa kehitys jatkossakin tapahtuu.
  4. Vyöhykkeistyminen ja käytäväkehitys: tulevassa aluekehittämisessä korostuu käytävä- ja vyöhykekehittäminen: seutukaupunkien on tavalla tai toisella kytkeydyttävä näihin käytäviin sekä vyöhykkeisiin.
  5. Kasvun ja onnistumisten näkyväksi tekeminen: seutukaupunkien on kyettävä jatkossa panostamaan nykyistä enemmän ja näkyvämmin omaehtoiseen sekä muista riippumattomaan aktiivisuuteen, tekemiseen ja edunajamiseen.
  6. Toisen asteen yhteys: ammatillisen toisen asteen koulutuksen merkitys oletettavasti korostuu edelleen tulevaisuudessa osaavan työvoiman saannissa varsinkin valmistavan tuotannon ja palvelualojen keskittymissä. Kriittisin haaste liittyy työvoiman kohtaantoon.
  7. Seutukaupunkien yhteinen edun ajaminen: seutukaupunkien on jatkettava yhteistyötä ja kehitettävä itseään verkostojen kautta. Jatkossa on kyettävä muodostamaan selkeämpiä kumppanuuksia vaikuttamisen tueksi.
09.05.2018

Meriteollisuudesta kiinnostuneet huippuosaajat nyt yksissä kansissa!

Ainutlaatuinen tuotekorttiluettelo sai ”ensi-iltansa” Turun NaviGate-messuilla 16.-17.5. Yhteensä 93 meriteollisuudesta kiinnostunutta yritystä kertoo omasta osaamisestaan tuotekorteissa, jotka on käännetty myös englanniksi.

Tuotekorttien kokoaminen on osa seutukaupunkien tekemää yhteistyötä. Korttien kokoamisesta vastaa SEUTU-ohjelman projektipäällikkö Paavo Laaksonen.

93 yrityksen joukossa on lukuisien eri alojen osaajia yhden hengen firmoista aina satoja henkilöitä työllistäviin yrityksiin. Huippuosaamista on tarjolla ympäri Suomen.

–Tämä on kova porukka, ja näitä kortteja todella kannattaa hyödyntää, vinkkaa Paavo Laaksonen ja toteaa, että 93 yritystä on vain pintaraapaisu siitä valtavasta osaamispotentiaalista, jota eri puolilta Suomea löytyy.

Jokainen tuotekortti sisältää lyhyen yritysesittelyn sekä tiedot osaamisalasta ja aiemmista referensseistä. Tuotekortit eivät sido yrityksiä, mutta kaikilla tietonsa jättäneillä tekijöillä on potentiaalia ja kiinnostusta laajentaa toimintaansa juuri meriteollisuuden alalle.

Ajatus tuotekorttien kokoamisesta lähti keskusteluista Meriteollisuus ry:n ja Meyer Turun kanssa.

–Viesti oli, että tilauskannat ovat isot ja alalla tarvitaan uusia tekijöitä. Nyt nämä toimijat ovat yksissä kansissa helposti selattavassa muodossa.

Osa tuotekorttiyrityksistä oli edustettuna myös livenä NaviGate-messuilla.

 

Linkki tuotekorttiluetteloihin: https://meriteollisuus.teknologiateollisuus.fi/fi/markkinat/teemakohtaisia-raportteja/yleiskatsaukset

Tuotekorttiluettelosta on myös päätetty tehdä päivitetty versio syksyllä 2018 ja lisätietoja saa SEUTU-ohjelman sivuilta: http://sek.suupohja.fi/seutu-ohjelma_meriteollisuus

 

Lisätietoja:

Lisätietoja tuotekorttiluettelosta saa projektipäällikkö Paavo Laaksoselta (040 653 1913, paavo.laaksonen@suupohja.fi ).

12.02.2018

Meriteollisuudesta kiinnostuneille yrityksille on julkaistu tietopaketti

Meriteollisuuden kasvubuumi tarjoaa mahdollisuuksia todella monen tyyppisille yrityksille ympäri Suomen. Mutta miksi juuri sinun yrityksesi pitäisi olla kiinnostunut meriteollisuudesta? Ja mistä kannattaisi lähteä liikkeelle?

Näiden ja muiden meriteollisuuteen laajenemista pohtivien yritysten peruskysymyksiin on annettu vastauksia nyt helmikuussa julkaistussa meriteollisuuden tietopaketissa.

Paketti on koottu osana seutukaupunkien SEUTU-ohjelmaa ja sen kokoamisesta vastasi Merja Salmi-Lindgren, jolla on vuosikymmenten kokemus meriteollisuudessa.

Tietopaketti on osa SEUTU-ohjelman toimenpiteitä meriteollisuuden alihankintaverkoston laajentamiseksi entisestään seutukaupungeissa. Lisätietoa muusta toiminnasta löytyy täältä: http://sek.suupohja.fi/seutu-ohjelma_meriteollisuus .

Lisätietoja saat myös SEUTU-ohjelman projektipäälliköltä Paavo Laaksoselta. (040 653 1913, paavo.laaksonen[at]suupohja.fi)

« Edelliset 10

@riittafo: RT @pilaakso: #matchindustry jälleen erinomainen kohtaamispaikka! Seutukaupunkien yritysverkostoja kelpaa pitää täälläkin esillä ja kasvu t…
8:30 AM Jun 16th

@pilaakso: #matchindustry jälleen erinomainen kohtaamispaikka! Seutukaupunkien yritysverkostoja kelpaa pitää täälläkin esillä… https://t.co/AC86okWO1Y
2:54 PM Jun 13th

@HannuMuhonen: Iisalmen ja Haminan johtoryhmät Iisalmen kirkkopuistossa. #Seutukaupungit yhteistyöllä menestykseen. #Iisalmihttps://t.co/ChyNVYGZN5
1:12 PM Jun 13th