14.11.2016

SEUTU-ohjelmasta kehitystä ja verkostoja elinkeinopolitiikkaan

SOTE- ja maakuntauudistus ovat nostaneet maakuntakeskukset keskustelujen kärkeen. Yhtä tärkeä osa nykyistä ja tulevaa aluerakennetta ovat seutukaupungit, jotka muodostavat maakuntakeskusten ulkopuolisten alueiden ytimen. Nämä maakuntien ”kakkos- ja kolmoskaupungit” ovat muodostaneet seutukaupunkiverkoston, johon kuuluu liki 50 kaupunkia ympäri Suomea.

Seutukaupunkiverkosto on yhteistyössä keskittynyt ennakointiin, seutukaupunkeja yhdistävien haasteiden esillä pitämiseen ja ratkaisemiseen. Yksi tuoreimmista verkoston avauksista on syksyllä käynnistynyt Seutukapungit – Soveltamisen mestarit (SEUTU) – ohjelma, joka on TEM:n kasvusopimusten rinnalla toimiva teemaverkosto. Ohjelman projektipäällikkönä toimii Paavo Laaksonen.

Paavo Laaksonen

”- Olen erittäin tyytyväinen, että saimme tähän ohjelmaan mukaan laajan ja sitoutuneen 24 seutukaupungin joukon ympäri Suomea. Sitoutumisen aste osoittaa, että ainakaan seutukaupungit eivät halua olla niitä, jotka ottavat globaalit muutokset ja valtakunnalliset uudistukset vastaan tumput suorina”, Laaksonen toteaa ilahtuneena. ”- Niin seutukaupunkien elinkeinoelämää tukevien julkisten palvelujen kuin itse elinkeinoelämän on ennakkoluulottomasti arvioitava omaa toimintaansa ja kyettävä uudistumaan. Eikä vain tämän päivän haasteiden mukaan vaan myös tulevaisuus mielessä”, Laaksonen jatkaa.

Mutta mistä SEUTU-ohjelmassa on kyse? Ohjelman teemat ovat laajoja. Tämä sopii aluekehityksestä innostuneelle, aktiiviselle projektipäällikölle, joka työskentelee Kauhajoella. Ohjelmaa hallinnoi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Laaksonen vastaa SEUTU-ohjelman työn jakautuvan karkeasti linjausten, yhteistyön ja paikalliselle tasolle. Ohjelmalla tuetaan seutukaupunkien ylemmän linjaustason kehitystä elinkeinopolitiikan toteutukseen liittyen mm. olemalla mukana ministeriöiden ja seutukaupunkien yhteisessä säännöllisesti kokoontuvassa ryhmässä. Toisella yhteistyön tasolla ohjelma tarjoaa mm. yhteisen viestintäalustan ja säännöllisiä tapaamisia osallistujakaupungeille yhteisten teemojen ympärillä. Kolmannella paikallisella tasolla SEUTU-ohjelma tukee paikallisten toimenpiteiden liikkeelle saamista. ”- Konkreettisiin pilotteihin ja kokeiluihin on ohjelmassa pientä siemenrahaa, mutta merkittävin tuki tulee tuomalla yhteen sopivia yhteistyötahoja, rahoituskanavia ja valmistelussa tarvittavaa asiantuntemusta.”

Käynnissä olevat teemaverkostot kuten kasvusopimuksetkin toimivat hallituskauden eli vuoden 2018 loppuun. Mihin asioihin SEUTU-ohjelmassa aiotaan tänä aikana panostaa? ”- SEUTU-ohjelman resurssit ovat rajalliset ja kaikkeen mahdolliseen ei voida tarttua laajan elinkeinoviitekehyksen alla”, Laaksonen myöntää. Mutta innostuneena hän jatkaa, että varsin nopeasti osallistuvista kaupungeista on noussut muutama yhteinen teema. ” -Kiertotalouteen, kansainvälistyvään matkailuun ja mikroyritysten kasvuun liittyen on jo nyt käynnistymässä osapilotit. Näiden aihepiirien lisäksi useassa kaupungissa on ideoita biotalouteen sekä yrityspuistoihin liittyen.”

Tarkemmin jatkosuunnitelmista kyseltäessä Laaksonen valottaa, että osapilottien ja kokeilujen taustalla on ajatuksena saada liikkeelle suurempia kehityskulkuja ja toimintoja, joiden toteutukseen tarvitaan SEUTU-ohjelmaa laajemmat hartiat. ”- Toivonkin, että niin paikalliset kuin valtakunnalliset yhteistyötahot aina yrityksistä rahoittajiin näkevät seutukaupunkiverkoston ja SEUTU-ohjelman tuomat mahdollisuudet”, Laaksonen pohtii. ”Tästä porukasta löytyy valtavasti osaamista sekä verkostoja ja tällaiset keskikokoiset kaupungit ovat erinomaisen ketteriä toiminta- ja kokeiluympäristöjä”, Laaksonen kannustaa toimijoita mukaan.

Lisätietoja SEUTU-ohjlmasta löytyy täältä.